Tarinat mausteiden takana

Mausteet herättävät ruokahalun lisäksi mielikuvia. Niiden takaa löytyykin tarinoita, jotka johdattavat mausteen maailmaan ja antavat sille luonteen.

Mausteiden historia ulottuu pitkälle. Mausteet olivat yksi kalleimmista asioista, joita käytettiin vaihtovälineinä keskiajalla, jolloin eurooppalaiset rakastivat mausteita ja käyttivät niitä runsaasti ja rohkeasti. Mausteet olivat myös pitkään keskiajan jälkeen ihmisille keino osoittaa varallisuutensa. Mausteet olivat myös pääsyy siihen, että löytöretkeilijät Vasco da Gama ja Kristoffer Kolumbus lähtivät retkilleen.

Rikas historia tarkoittaa, että myös Santa Marian mausteilla on tarinansa. Niiden avulla pääsee entistä syvemmälle mausteiden maailmaan.

Basilika

Basilikan uskotaan alun perin olevan lähtöisin Intiasta yli 5 000 vuotta sitten. Basilikan alkuperämaita ovat myös Iran ja Afrikka. Kreikkalaisen mytologian mukaan basilika löydettiin ensimmäisen kerran, kun keisari Ocimus menetti henkensä gladiaattorille. Muinaiset kreikkalaiset pitivätkin yrttiä vihan symbolina. Nykyisin kreikkalaiset puolestaan istuttavat basilikan talonsa eteen tuomaan hyvää onnea.

Basilikan kulttuurinen merkitys on hyvin erilainen maasta riippuen. Intiassa basilikaa pidetään pyhänä yrttinä. Egyptiläiset puolestaan käyttävät sitä uskonnollisissa seremonioissa ja hajusteena. Meksikossa basilikaa käytetään ajamaan pois pahoja henkiä, kun taas Italiassa ja Romaniassa se symboloi rakkautta ja sitoutumista.

Oregano

Kreikkalaisen mytologian mukaan jumalatar Afrodite loi oreganon, koska hän halusi levittää ihmiskunnalle rakkautta. Kreikkalaiset ovatkin omineet tuoksuvan oreganon itselleen. Oreganon nimi juontaa teorian mukaan nimensä kreikankielisistä sanoista oros eli vuori ja ganos eli ornamentti.

Muinaiset roomalaiset taas alkoivat käyttää oreganoa sen aromikkaan maun sekä helppouden vuoksi: yrttiä oli vaivaton kasvattaa. Heidän rakkautensa oreganoon sai yrtin leviämään Eurooppaan ja Pohjois-Afrikkaan.

Keskiajalla oreganoa käytettiin yleisesti lääkekasvina. Sen lehdet jauhettiin parantaa esimerkiksi reumaa, hammaskipua ja yskää. Samoihin aikoihin oregano löysi tiensä Kiinaan, jossa kiinalaiset uskoivat, että se auttaa kuumeeseen ja vatsakipuun. Myös Elisabethin aikakaudella 1550–1600-luvun Englannissa oreganoa käytettiin lääkkeenä miltei kaikkiin terveysongelmiin. Nykyisen oreganolla ei enää ajatella olevan terveysvaikutuksia.

Mustapippuri

Mustapippuria pidetään mausteiden kuninkaana. Sen tarina alkaa yli 3 000 vuoden takaa Keralan metsistä Intian lounaisosasta. Mustapippuri on yksi ensimmäisistä mausteista, jotka tuotiin Intiasta länteen. Nyt mustapippurin vuoristoinen synnyinalue on Unescon maailmanperintökohde.

Mustapippuri mainitaan sanskritinkielisissä kirjoituksissa ja oli tunnettu mauste muinaisten kreikkalaisen ja roomalaisten keskuudessa. Keskiajalla siitä tuli niin arvokasta, että maustetta kutsuttiin mustaksi kullaksi. Perheen statusarvo nousi hetkessä, jos ruokapöydässä oli tarjolla mustapippuria

Rakuuna

Rakuunan tarinan juontaa juurensa 1200-luvun Espanjaan. Ensimmäinen rakuunan dokumentoinut henkilö oli arabialainen lääkäri Ibn Baitar. Hän käytti yrtistä arabiankielistä sanaa Tarkhun, lohikäärme. Yhden teorian mukaan mystinen nimi tulee rakuunan juurista, jotka kiemurtelevat käärmeen lailla. Toisen teorian mukaan rakuunaa käytettiin tuolloin lääkkeenä myrkkykäärmeenpuremiin.

Timjami

Timjamin kasvitieteellinen nimi thymus vulgaris tulee yrtin kreikankielestä nimestä, ja tarkoittaa savustamista. Nimi juontaa luultavasti juurensa timjamin voimakkaasti savuisesta tuoksusta. Toisen teorian mukaan kreikankielisen nimen takana on egyptiläinen sana tham, joka viittaa muumiontiprosessissa käytettyyn yrttiin. Sekä kreikkalaiset että egyptiläiset arvostivat timjamia sen antiseptisten ominaisuuksien vuoksi. Lisäksi timjamia käytettiin symboloimaan rohkeutta ja uhrautuvaisuutta.

Muinaisten roomalaisten uskotaan nauttineet timjamia juustojen kanssa ja alkoholijuomien mausteena. Erään tarinan mukaan timjamia käytettiin lämmikkeenä heinien kanssa Neitsyt Marian ja Jeesuksen sängyssä.

Vuonna 1721 saksalaisen apteekkari Neumann eristi yrtistä eteerisen öljyn, tymolin. Kuitenkin 1900-luvulle asti suurin osa maailman tymolista saatiin intiankuminan siememistä, ei timjamiyrtistä.

Sahrami

Sahramin nimi tulee arabiankielen sanasta za’faran eli keltainen ja sahafarn eli uhka. Mausteen historia kantaa luultavasti samaan aikaan sivilisaation synnyn kanssa. Ensimmäinen havainto sahramista on vuonna 2300 eKr, jossa kreetalaisen palatsin freskot kuvasivat sahramin poimintaa.

Muinaiset egyptiläiset, kreikkalaiset, roomalaiset, persialaiset ja intialaiset arvostivat sahramia sekä mausteena että sen lääkinnällisten ominaisuuksien vuoksi. Kleopatran väitetään käyttäneen sahramia pestessään kasvojaan. Ensimmäisellä vuosisadalla sahramia käytettiin mausteena kala- ja linturuokien kastikkeissa ja mausteena viinipohjaisissa aperitiiveissa.

Muslimikauppiaat toivat sahramin Espanjaan, jossa arvostettiin mausteen intensiivistä väriä ja makua. Sahramista tuli nopeasti suosittu mauste Välimeren keittiössä. 1200-luvulla se levisi Keski-Eurooppaan ristiretkeilijöiden mukana.

Kumina

Kuminan historia ulottuu pitkälle ennen ajanlaskun alkua. Kumina on lähtöisin Lähi-idästä Egyptin ja Iranin lähettyviltä. Ensimmäisten kuminansiementen uskotaan löytyneet pyramideista, joissa egyptiläiset käyttivät sitä muumioiden balsamointiin.

Kumina myös esiintyy sekä Uudessa että Vanhassa testamentissa. Antiikin Roomassa yrttiä pidetiin himon ja ahneuden symbolina. Yhdysvaltoihin kumina päätyi espanjalaisten mukana, jotka olivat kuulleet kasvista maureilta. Kuminasta tuli yksi amerikkalaisen keittiön suosikkiyrteistä, jota käytetään nykyisin esimerkiksi tex mex -ruoissa.

Kardemumma

Kardemumma on yksi arvokkaimmista mausteista yhdessä vaniljan ja sahramin kanssa. Se on mustapippurin tavoin lähtöisin Intian vuoristosta, jossa se yhä kasvaa. Kardemummaa kutsutaan mausteiden kuningattareksi, sillä se tulee samalta alueelta kuin mausteiden kuningas, pippuri. Myös Kleopatran sanotaan polttaneen kardemummaa suitsukkeena.

Kardemummaa onkin käytettynä tuoksuna tuhansien vuosien ajan. Muinaiset egyptiläiset, kreikkalaiset ja roomalaiset puhdistivat yrtillä myös hampaansa ja raikastivat hengityksensä. Intiassa vihreitä kardemummansiemeniä käytettiin suunraikastaneena ruokailun päätteeksi. Nepalissa mustat kardemummansiemenet taas symboloivat vieraanvaraisuutta.